Metsien lannoituksella hiilinielut kasvuun 

Metsän lannoitus on nopein tapa lisätä puuston kasvua, parantaa metsätalouden kannattavuutta ja kasvattaa metsien hiilinieluja. Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus ja Metsäteho alkavat selvittää, millaiset metsät sopivat parhaiten lannoitettaviksi.

Kokonaiskestävyyden turvaamiseksi ja haittavaikutusten välttämiseksi metsälannoitukset tulee kohdentaa niille kohteille, joissa lannoituksen kasvua ja hiilensidontaa lisäävät vaikutukset ovat voimakkaimmat, mutta lannoituksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida.

Lannoituksia tehtiin vuonna 2020 kaikkiaan noin 75 000 hehtaarille. Alustavan arvion mukaan Suomen kivennäismailla kasvavista metsistä löytyy noin 6 miljoonaa hehtaaria lannoituskelpoisia metsiä. Jos vuotuinen lannoitusten pinta-ala nostettaisiin 150 000 hehtaariin, riittäisi lannoitettavaa pinta-alaa noin 40 vuodeksi ilman että samoja kohteita lannoitettaisiin uudestaan.  

Lannoituksella tulevalla kymmenvuotiskaudella saatava runkopuun lisäkasvu olisi noin 90 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa yli puolentoista vuoden kokonaishiilidioksidipäästöjä Suomessa.  

Metsälannoituksen pitkäaikaisten tutkimusten analysointi mahdollistaa parhaat tulokset

Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus ja Metsäteho ovat käynnistäneet uuden kehittämishankkeen, Kohdennetulla metsänlannoituksella kestävää kasvua ja hiilensidontaa (KoMe). Hankkeen päätavoitteena on tuottaa metsäalan toimijoille ja metsänomistajille selkeät ja yhtenäiset kriteerit metsänlannoituksen taloudellisesti ja ekologisesti kestävään kohdentamiseen, jolloin niistä saatava kokonaishyöty niin metsänomistajalle, metsäteollisuudelle kuin yhteiskunnalle on mahdollisimman suuri.   

Hankkeessa koostetaan yhteen ajantasainen tutkimustieto lannoituksen hyödyistä ja haitoista. Eri puolilla Suomea tehdään pitkäaikaisia lannoituskokeita kivennäis- ja turvemailla. Tarkastelussa huomioidaan erilaiset lannoitustavat, lannoitteet, lannoituskohteet (kivennäismaat ja turvemaat), eri kehitysluokissa olevat metsät sekä maanmuokkauksen ja lannoituksen yhteisvaikutukset niin maaperän kuin puuston hiilitaseeseen.  

Avoin paikkatieto apuna

Tutkimustiedon pohjalta laaditaan kriteerit metsälannoituskohteille. Kriteerien avulla voidaan jatkossa määrittää lannoitukseen taloudellisesti ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta sopivat kohteet. Sopivien lannoituskohteiden paikantamiseen käytetään myös avointa paikkatietoa. 

Hankkeessa tehdään myös toimintamalli ja ohjeet, joiden avulla metsäalan toimijat voivat löytää sopivia lannoituskohteita ja kartoittaa lannoituksesta kiinnostuneita maanomistajia.

Kohdennetulla metsänlannoituksella kestävää kasvua ja hiilensidontaa (KoMe) -hanke on rahoitettu Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, jolla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hanke on myös osa maa- ja metsätalousministeriön maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja.